Salon Seudun Sanomat 15.2.2025

Salon kaupungin omistuksessa on metsää noin 3500 hehtaaria, joista puistometsien osuus on 600 hehtaaria. Talousmetsien osuus metsäalasta on merkittävä kuten myös puukaupan osuus kaupungin tulopohjassa. Talousmetsistä saatava vuotuinen tulo kaupungille on satoja tuhansia euroja.

Kaupunginhallitus hyväksyi päivitetyn metsäohjelman tammikuussa. Metsäohjelman tavoitteena on varmistaa kaupungin omistuksessa olevien metsien monipuoliset, monimuotoiset, elinvoimaiset ja tuottokykyiset metsät nyt ja tulevaisuudessa.

Uusi metsäohjelma laadittiin vahvasti yhteistyössä Tapion kanssa, joka on organisaationa riippumaton, tunnettu ja luotettava metsäasiantuntija. Kuntalaisia myös osallistettiin kaikille avoimen metsäkyselyn kautta, jolla selvitettiin kaupungin metsiin kohdistuvia odotuksia ja arvoja.  Palautetta ohjelmaan otettiin vastaan vielä luonnosvaiheessakin.
Kyselyn tulosten, asiantuntijatyön ja vuorovaikutteisen ohjaustyöryhmän avulla laadittiin päivitetty metsäohjelma.
Varsinkin julkisessa omistuksessa olevien metsien käyttöön liittyy nykyisin vahva poliittinen lataus. Tämä oli todennettavissa tuoreeltaan Kai Schneiderin (vihr.) mielipidekirjoituksesta. (SSS 14.2.) Kirjoituksessaan Schneider syyttää Salon kaupunkia metsien hakkaamisesta lintujen pesimäkaudella. Kaupunginhallituksen käsittelyssä Anna Härri (vihr.) olisi halunnut kirjata vastaavan hakkuukiellon kaupungin metsäohjelmaan. Esitys kaatui kannattamattomana.
On hyvä tiedostaa, että vastuulliset metsänomistajat huomioivat kyllä lintujen pesintärauhan ja metsänhoitosuunnitelmat laaditaan sen mukaisesti. On vakiintunut metsäalan käytäntö, että kesähakkuita vältetään rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä. Laadittu metsäohjelma ei ole metsänhoitosuunnitelma vaan enemmänkin strateginen linjaus.
Ilmastomuutos kuitenkin haastaa metsänhoitoa Suomessa ja metsätuhotkin ovat lisääntyneet. Tuhon aiheuttajat ovat lähinnä myrskyt ja hyönteiset, kuten kirjanpainajat. Tällöin lisätuhojen välttämiseksi nopeat toimenpiteet metsässä ovat välttämättömiä.  Lakia kireämpiä paikallisia säädöksiä ei metsänohjelmiin ole järkevää kirjata. Vihreiden ajamassa hakkuiden täyskielloista olisi siis pelkästään monenlaista haittaa ja sillä olisi negatiivinen vaikutus alan työllisyyteen.
Schneider nosti kirjoituksessaan esiin myös Helsingin ja Tampereen kaupunkien rakennusjärjestykset sekä metsänhoidon ja vertasi niitä Salon kaupungin toimintaan. Huomioitava on, ettei Helsingillä ole lainkaan talouskäytössä olevaa metsää eikä metsien hoidossa ole taloudellisia tavoitteita. Tampereen kirjaus on metsätoimijoille tuttu eli lintujen pesimäaikana vältetään häiritseviä toimenpiteitä metsässä. Nimenomaan vältetään ei kielletä.
Schneiderin mainitsema kaupunkien rakennusjärjestys ottaa kantaa lähinnä rakennettuun ympäristöön.
Niin maa- kuin metsätalouden kysymyksissä kokonaisuuksien hallinta ja todenmukaiset näkemykset ovat haastavaa ymmärtää ilman alan koulutusta, ammatillista kokemusta ja operatiivista kosketusta itse käytännön työhön. Näissä on aiheellista kääntyä aina alan ammattilaisten puoleen, kuten metsäohjelman kohdalla Salon kaupunki esimerkillisesti toimikin. Näin on syytä toimia jatkossakin.

Johanna Riski
kaupunginhallituksen 2. vpj (kesk.)
Salo