Haluan olla rakentamassa Suomea, jossa ihmisillä on mahdollisuus asua ja yrittää koko maassa ja jossa julkinen talous antaa siihen myös tulevaisuudessa mahdollisuuden.
Luottamustehtäväni Salossa ja Varsinais-Suomessa:
- Salon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
- Salon kaupunginvaltuutettu
- Salon kaupungin konsernijaoston jäsen
- Keskustan Salon kunnallisjärjestön puheenjohtaja
- Varsinais-Suomen Keskustan piirihallituksen jäsen
- Varsinais-Suomen Keskustan maaseututoimikunnan puheenjohtaja
- Salon seurakunnan kirkkovaltuutettu
Olen maatalousyrittäjä Salon Halikosta. Maatilallamme toimii myös siemenpakkaamo. Siirryin täysipäiväisesti maatalousalalle vuonna 2016, mutta sitä ennen työskentelin noin 20 vuoden ajan palvelualan tulosvastuullisissa esimiestehtävissä kolmella eri työnantajalla. Koulutukseltani olen merkonomi ja minulla on myös tuore metsäalan tutkinto. Olen naimisissa, äiti kahdelle tyttärelleni sekä isoäiti.
Minulla on aina ollut kyky innostua uusista asioista. Jos näen jossakin ideaa ja mahdollisuuksia, lähden mielelläni tarmolla edistämään sitä. Olen vahvasti verkostoituva ja kiinnostunut ihmisten ajatuksista ja mielipiteistä, koska aina on mahdollisuus oppia uutta.
Yhteistyö, keskustelu ja riittävä tiedonjakaminen ovat avainasemassa myös poliittisessa päätöksenteossa.
Teemani eduskuntavaaleissa
Maaseudun puolustaja – aina!
Maaseutu on suomalaisen ruuantuotannon, metsätalouden ja yrittäjyyden perusta. Se on koti ihmisille, työpaikka, merkittävä vapaa-ajan, virkistyksen ja matkailun ympäristö, sekä tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta ja elinvoimaa. Haluan turvata maaseudun palvelut ja sen, että ihmisillä ja yrityksillä on tulevaisuudessakin mahdollisuus asua, tehdä työtä ja yrittää koko Suomessa. Puolustan sitä osaa Suomesta, jonka varassa koko Suomi osaltaan toimii.
Suomalainen ruoka ja huoltovarmuus
Suomalaisen ruuantuotannon toimintaedellytykset on turvattava. Kotimainen ruoantuotanto ei ole vain elinkeino- tai maatalouspolitiikkaa, vaan kysymys huoltovarmuudesta, turvallisuudesta ja suomalaisesta työstä. Haluan, että suomalaisella viljelijällä ja maatalousyrittäjällä on tulevaisuudessakin mahdollisuus tuottaa ruokaa kannattavasti ja vastuullisesti.
Metsät ja metsätalous
Metsänomistamisen ja kestävän metsätalouden edellytykset on turvattava. Metsät ovat merkittävä osa Suomen taloutta, työtä, energia- ja huoltovarmuutta sekä maaseudun elinvoimaa. Metsätalouden pitää olla myös tulevaisuudessa mahdollista tavalla, joka tukee metsänomistajia, yrittäjiä ja koko Suomen taloutta.
Rohkeutta tehdä vaikeita päätöksiä
Kaikkea ei voida luvata kaikille eikä kaikkea voida tehdä yhtä aikaa. Haluan päättäjänä katsoa vaikeitakin asioita silmiin ja tehdä ratkaisuja, jotka ovat taloudellisesti ja käytännössä mahdollisia myös pitkällä aikavälillä. Puolustan asioita, mutta en lupaa ratkaisuja, joita ei ole mahdollista toteuttaa.
Veronmaksajan rahalle pitää saada mahdollisimman paljon vastinetta
Kun rahaa on niukasti, emme voi käyttää sitä huolimattomasti. Ennen kuin leikataan palveluista, pitää selvittää, käytetäänkö nykyiset rahat mahdollisimman tehokkaasti ja saammeko hankinnoilla, investoinneilla ja palveluilla parhaan mahdollisen vastineen. Julkista rahaa pitää käyttää vastuullisesti, avoimesti ja vaikuttavasti. Uskon, että vastuullinen päätöksenteko tarkoittaa myös sitä, että uskalletaan sanoa ääneen, jos jokin suunnitelma ei ole taloudellisesti tai käytännössä mahdollinen.
Ihminen saa tarvitsemansa palvelut
Hyvinvointiyhteiskunnan tärkein tehtävä on pitää ihmisistä huolta silloin, kun he tarvitsevat apua. Sosiaali- ja terveyspalveluiden pitää olla laadukkaita, oikea-aikaisia ja saavutettavia ja ihmisen pitää löytää tarvitsemansa apu ilman kohtuutonta pompottelua. Haluan erityisesti kiinnittää huomiota lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä neurokirjon lasten ja nuorten mahdollisuuteen pärjätä palvelujärjestelmässä. Lapsen, nuoren tai perheen ei pitäisi joutua itse toimimaan oman palvelujärjestelmänsä asiantuntijana tai jäädä avun ulkopuolelle siksi, ettei oikeaa apua löydy oikeaan aikaan.
Haluan puolustaa myös ikäihmisten arvokasta vanhuutta ja paljon palveluita tarvitsevien ihmisten oikeutta saada apua silloin, kun sitä tarvitaan. Palvelujärjestelmän pitää mukautua ihmisen tarpeisiin eikä ihmisen luotuun järjestelmään.
Samalla palveluiden rahoituksesta on pidettävä huolta. Hyvä palvelu ei tarkoita sitä, että rahaa voidaan käyttää rajattomasti. Tarvitsemme toimivia hoito- ja palveluketjuja, ennaltaehkäisyä ja uusia toimintatapoja, joilla ihminen saa oikea-aikaisen avun ja käytettävissä olevilla resursseilla saadaan aikaan mahdollisimman paljon hyvinvointia.
Palvelujärjestelmän pitää olla ihmistä varten, ei ihmisen palvelujärjestelmää varten.
Johanna
ps. voit myös seurata minua somekanavillani.