Salon Seudun Sanomat 28.4.2023
Kunnossa olevien yksityisteiden merkitys haja-asutusalueen tienkäyttäjille on merkittävä, mutta myös
huoltovarmuuden kannalta kriittinen. Lähes kaikki maa- ja metsätalouden ympärivuotiset kuljetukset
alkavat yksityisteiltä. Tällä niin sanotulla alemman tieverkoston kunnossapidolla on suuri merkitys paitsi
haja-asutusalueen vakinaisille ja vapaa-ajan asukkaille, myös eri elinkeinojen liikkumisen turvaamiselle,
matkailun ja virkistyksen merkittävää osuutta unohtamatta. Hyväkuntoinen yksityistie ylläpitää myös
kiinteistöjen arvoa.
Viime hallituskaudella lisättiin keskustan esityksestä yksityisteiden perusparannuksiin ennätyksellisen suuri
summa määrärahoja. Vuonna 2021 valtio varasi 25 miljoonaa euroa vuosittain jaettavaksi seuraavan 12
vuoden ajan, tavoitteena parantaa alimman tieverkon kuntoa Suomessa.
Joka vuosi perusparannuksiin varattua rahaa jää valtiolta hakematta miljoonia euroja. Kannustuksena
avustuksen hakemiseen, tämän vuoden alusta liikenne- ja viestintäministeriö teki yksityistieasetukseensa
väliaikaisen muutoksen vuosille 2023-2025, jonka aikana tiekunta voi saada entisestään korotettua
valtionavustusta perusparannuksiin. Tällä hetkellä pottiin on kertynyt jaettavaa jo yli 50 miljoonaa euroa.
Valtionavustuksen enimmäismäärä esim. tavanomaisiin teiden parantamiskohteisiin tällä muutoksella nousi
50 prosentista 70 prosenttiin hankkeen kokonaiskustannuksista.
Kunnat avustavat harkinnanvaraisesti teiden perusparannushankkeita. Salon naapurikunnissa avustus
perusparannushankkeen kokonaiskustannuksesta on päätetty kiinteäksi jopa 20 prosentin avustukseksi,
myös silloin, jos kohteelle on myönnetty valtion täysi, tällä hetkellä 70 prosentin avustus. Valitettavana
esimerkkinä avustaa Salo harkinnanvaraisesti hanketta tällöin maksimissaan viisi prosenttia. Yksityistien
perusparannushanke maksaa helpostikin yli sata tuhatta euroa. Yksityisteitä, joissa on silta ja mitkä ovat
vielä kalliimpia, Salon kaupunki ei avusta ollenkaan, koska julkinen avustus nousisi yli 75 prosenttiin.
Onneksi valtio tuli tässäkin tieosakkaita vastaan ja kolmevuotinen korotettu avustus siltakohteissa
nostettiin 75 prosentista 85 prosenttiin hankkeen kokonaiskustannuksesta. Ministeriön kannustuksesta
huolimatta Salon kaupunki ei ole ollut halukas muuttamaan omaa linjaansa ja tieosakasta kohden jää
edelleen huomattava summa maksettavaksi. Valitettavasti tämä näyttäytyy nyt niin, että kaupunki pyrkii
vahvistamaan omaa kassaansa perusparannushankkeiden kustannuksella.
Kuntaliitoksen jälkeen selkeä trendi on Salossa ollut yksityisteiden kunnossapitoavustusehtojen
tiukentaminen. Yksityisteiden varsilla asuvien kuntalaisten ainoa vastine kiinteistöverolle on kyseinen
kunnossapitoavustus, joka sekin on Salossa entisestään rajattu vaatimuksella tienvarressa asuvien
vakinaisten asukkaiden määrästä. Kuitenkin tienvarressa olevien vakituisten- ja loma-asuntojen sekä
yritysten rakennuksista maksettava kiinteistövero kerryttää huomattavan summan kaupungin kassaan
euroja.
Salossa on mietittävä yksityisteiden sekä kunnossapito – että perusparannusavustusten myöntöperusteita
uudelleen. Nykykäytäntö ei palvele ketään, ei myöskään kaupunkia itseään, jonka tieverkostolle jää
huomattavat summat valtion rahaa saamatta. Salon kaupungin ominaispiirteenä on maaseutumaiset
alueet, mutta asukkaiden kohtelu naapurikuntiin verrattuna on suorastaan surkea, toki surkeat ovat
monien teiden kunnotkin. Yksityisteiden perusparannuksiin varattu 20 – 50 tuhannen euron vuotuinen
korvamerkitty varaus budjetissa ei kaupungin taloutta kaada, mutta sen merkitys jo pelkästään elinkeino- ja
työvoimapolitiikkaan on merkittävä.
Johanna Riski
kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja (kesk.)
Salo